En olisi koskaan uskonut, että vielä 12 suruvuoden jälkeen olen tässä blogia kirjoittamassa.

Yhdestoista vuosi taisi jäädä kokonaan väliin, eikä itseasiassa ole voimia kirjoittaa nytkään.

Sisälläni on paljon asiaa, jota en vaan saa ulos - sisintä nävertää ainoastaan viha ja katkeruus, jotka ei anna sijaa aidolta pohjalta mietteitäni kirjoittaa.
 

Viha

Viha ei katso lähelle, ei kauas.
Viha ei neuvottele.

Pelottava, raastava, tappava viha.
Päästä jo irti. Viha tahtoo sinut.
___________________________

Katkeruus

Katkeruus on ottanut sinut valtaasi,
kasvattanut kuivia orjantappuroita sydämeesi.

Sinä olet kuollutta lihaa,
jonka ajan hammas jauhaa maan tomuun.