Olen erittäin huonosti sopusoinnussa edelleenkin ulosantini kanssa ja siitä syystä julkaisen nämä vaivaiset lauseeni jälleen jälkikäteen.

Tulee mieleen kaksi vanhaa varista istumassa langalla - synkkänä jouluyönä. Mieli oli maassa ja äärimmäisen surullinen. Yksi raskaimmista loppuvuosista, jos näitä mitenkään voi toisiinsa verrata. Mieli elää omaa elämäänsä, jota ei vaan pysty säätelemään.

Tuntui siltä, että meiltä oli ryöstetty yhteinen joulunvietto taas kokonaan – sisaresi perheelle on järjestetty muuta ohjelmaa joulusta jouluun, vaikka viimeinkin asumme toisistamme kävelymatkan päässä.

Tuntuu väkisinkin siltä, että myös yhteinen jouluvietto on meiltä viety lopullisesti sinun mukanasi rakas tyttäremme, vaikka siinä täällä maanpäällä siihen on vaikuttamassa aivan toiset tekijät. Sitä katkeruuden määrää ei voi mitenkään piilottaa.

Uudenvuodenaatto

Onneksi saimme odottaa vuoden vaihtumista kuitenkin yhdessä sisaresi perheen kanssa. Kaikessa hiljaisuudessa söimme porukalla, istuimme yhdessä telkkaria tuijotellen ja seurasimme kolmen rakkaan lapsenlapsemme uuden vuoden aattoillan odotusta.

Odotus rakettien näkemisestä on lapsille aivan yhtä tärkeää ja jännää kuin se oli meille vanhemmillekin pienenä. Aika näyttää, viedäänkö sekin pieni ilo meiltä kokonaan pois.

Joulu ja uudenvuodenaatto oli lumeton ja pimeä. Se sopii edelleenkin täysin yhteen oman mielialani kanssa. Kevättä ja kesää toki jossain määrin odottaa, mutta edelleenkin pimeässä oleminen tuntuu paljon valoisaa aikaa turvallisemmalta.  – Kevät ja kesä tietää jälleen ylimääräistä stressiä, kun tietää jo etukäteen kuinka monenlaista ylimääräistä tehtävää on odottamassa, joista pitäisi jälleen kerran selvitä.