Näinä isän blogin hiljaisina hetkinä on tapahtunut paljon. Saimme kokea jälleen iloa, kun sinun kaksossisarellesi perheelle syntyi loppukesästä kolmas lapsi. Näin meistä isovanhemmista tuli tripla-mummo- ja tripla-pappa – mutta sinä rakas tyttäremme, joka olisit ollut heille maailman paras täti, et ole saanut olla yhtäkään sisaresi lasta täällä maan päällä suojelemassa ja tukemassa. Me tunnemme kuitenkin niin, että sinä olet ehkä paras suojelijamme tällä hetkellä, vaikka emme sinua enää konkreettisesti näe.

Murheittakaan emme ole selvinneet, kun rakas lemmikkikoiramme saatettiin kotipihan vanhan omenanpuunjuurelle sinun ja sisaresi nimipäivänä. Sillä hetkellä kun silitin vanhaa nelijalkaista ystäväämme, tämän viimein lakattua hengittämästä, pitkän synkän syystalvisen jakson yllä pilkahti pitkästä aikaa aurinko. Silloin tiesimme, että paras ystävämme sai rauhan, pääsi perille ja toivottavasti saapui sinun rapsutettavaksi.

 Äitisi kanssa olemme monesti muistelleet sitä päivää, kun lähdimme hakemaan meille uutta koiranpentua. Sinä olisit tahtonut sinä iltana mennä sisaresi kanssa kavereita tapaamaan kylille ja mökötit pitkän aikaa, kun koiranhakureissu muutti suunnitelmat. Lopulta kun tuo pieni nelitassu valitsi meidät perheenjäsenekseen, juoksemalla sisariltaan turvaan ja kiipeämällä vuoroin polviamme vasten häntä heiluen, se sai mökötyksen unohtumaan. Kotimatkalla jo rapsutit uutta perheenjäsentä ja loppuilta kului kotona tuohon pieneen veijariin tutustuessa.

Kaipaamme kovasti myös lemmikkiämme, joka aina nojasi isäsi jalkaan telkkaria katsoessa ja takkaa sytytettäessä. Peruskuntonsa vuoksi olisi saattanut vielä jonkin vuoden pärjätä, mutta sairastui kuitenkin hyvin nopeasti ja saapui sinun luoksesi.

Nämä päivät ovat aina ankaria, kun tyttäremme muistopäivää ylitämme. Vihaa, katkeruutta ja kyyneliä riittää, surun ja ikävän sekamelskassa. – Tunteiden vuoristorataa ei osaa aina sanoin kuvailla ja siksi en sitä yritä nytkään väkisin itsestäni purkaa.

Sininen varjo maahan lankeaa,
se saa minut hiljaa ajattelemaan.
Pakkaslumi pian maan tavoittaa,
se saa minut hiljaa kaipaamaan.
Illan tullen syttyy taivaalle tähti,
se jonka luokse sinä lähdit.
Kuun hohde hangella,
se saa minut tuntemaan.
Tiedän, olet turvassa siellä.
Varjo häipyy, aurinko kultaa aamutaivaan.
Valo, sinä valona siellä jossakin.
Loista taivaalla ikuisesti, rakas lapsemme.

(Tuntematon)